Homojen hommaa!:
Naiset eri vuosikymmeniltä
Tapasimme Hymyn kanssa viime kesän Pride-viikolla. Olin muutaman edeltävän vuoden aikana pohtinut enemmän ja enemmän mahdollista parisuhdetta naisen kanssa. Viime kevään korvilla etenin asian kanssa niin, etten enää etsinytkään katseellani tanssilattialta sitä pitkähköä miestä, tyylikkäissä kengissään, vaan aloin kiinnittää paremmin huomiota naisten katseisiin, merkkeihin mahdollisesta kiinnostuksesta ja siihen, millaisia viboja heistä tuli. Ja totta tosiaan olin elänyt aiemmin kuin ämpäri päässä! Kun uskalsin avata silmäni, niin katseet kohtasivatkin useampaan kertaan. Olin mielestäni ollut ajatukselle avoin aiemminkin, mutta luulin väärin. Vasta nyt aika oli kypsä ja annoin vihdoin mennä.
Heteronkaan sinkkumarkkinat eivät ole helpot, joten olin jo valmiiksi epätoivoinen miettiessäni, miten ihmeessä voisin löytää samanhenkisen naisen. Siis jostain muualtakin kuin homobaarista. No, onneksi nykyään on Tinder! Aika pian muokkasin hakuasetuksiin pelkästään naiset. Olin jotenkin niin kyllästynyt seuraa etsiviin miehiin näiden viiden sinkkuvuoden aikana, että huomasin päätteleväni profiileista monta asiaa jo pelkän kuvan perusteella tai rivien välistä lukemalla. Tuntui, että naisten profiileista saattoi nähdä ripauksen henkilön sielua. Tekstit olivat yleensä syvällisempiä kuin miehillä ja niistä tuli esiin halu jakaa elämä jonkun kanssa. Eräs profiili muuttikin elämäni täysin: Kehoitus liittyä salattuun FB-ryhmään, missä jäsenet olisivat pelkästään bi- tai lesbonaisia. Hetken epäilin ja mietin ryhmän tarkoitusta, en todellakaan ollut hakemassa pelkkiä seksikokemuksia. Laitoin kuitenkin liittymispyynnön. Pääsisihän sieltä sitten pois tarvittaessa. Huomasin nopeasti, että ryhmässä on samanhenkisiä ihmisiä, jotka haluavat kuulua johonkin porukkaan. Jakaa kuulumisia ja mahdollisesti tavata uusia ihmisiä. Treffiseuraa en edes uskonut sieltä saavani, uusia ystäviä kenties.
Pride-viikolla ryhmässä sovittiin tapaamisia joukolla ja mua harmitti, kun kauan odotettu kylpyläloma sattui juuri samalle viikolle. Lomareissun lopussa laitoin kuitenkin kyselyä ryhmään, lähtisikö joku vielä sunnuntaina kanssani Helsinkiin. Mentäisiin katsomaan olisiko siellä enää mitään teeman mukaista jäljellä tai muuten vaan nauttimaan kesäillasta kaupungissa. Hienoisena yllätyksenä julkaisuuni tulikin vastaus. Tämä jäsen kertoi olevansa lomalla ja lähtevänsä mielellään vielä sunnuntainakin liikkeelle. Sovimme sitten yksityisviestein aikataulut ja missä nähtäisiin. Muistan kuinka jännitin junassa. Olin innoissani siitä, että olin uskaltanut kysyä seuraa ja lähteä ventovieraan kanssa viettämään aikaa. Samalla kävin kauhuskenaariot läpi päässäni, kuinka henkilö olisikin joku aineita käyttävä sekopää. Mitään romanttista ajatusta ei käynyt mielessäkään, olin lähtenyt liikkeelle täysin kaveripohjalta.
Minä: "Kohta siellä, mulla on vihreä takki, vaalea laukku ja muuten sinistä :)"
Hymy: "Okka oon ite just kampissa kävelee steissille :) mulla oon kukkatakki päällä :D nähään vaikka siinä elielinaukion puoleisen oven kohalla"
M: "Ok :)"
Bongasin kukkatakkisen, nuoren näköisen blondin nopeasti väkijoukosta. Esittäydyimme, halasimme ja lähdimme samantien kävelemään kohti kahvila Köketiä. Muistan kysyneeni heti alussa, että onko Hymy hänen oikea nimensä. Olihan se, itse en vaan ollut koskaan törmännyt vastaavaan. Kahvilaan päästyämme, totesimme Pride-menojen jo hiipuneen ja päätimme jatkaa Tuomiokirkon portaille. Haimme lähikaupasta vähän kesäjuomaa ja menimme portaille juttelemaan. Ilma oli hieman sateinen, mutta kesäisen lempeä. Aurinkokin taisi välillä vilahdella...Tai sitten se tunne johtui vain hyvästä seurasta. Me tulimme tosi hyvin toimeen, keskustelimme vaikka mistä ja vähän väliä huomasimme, että yhdistäviä asioita löytyi paljon yhdeksän vuoden ikäerosta huolimatta. Muistan ajatelleeni, että häntä olisi kiva nähdä jatkossakin. Omassa elämässäni ei ainakaan olisi entuudestaan liikaa ystäviä.
Yhdessä vietetyt tunnit kuluivat vauhdilla ja aloimme suunnittelemaan seuraavaa paikkaa. Ihana loma-ajan vapaus, joten seuraavan päivän työt eivät rajoittaneet kummankaan eloa. Iloksemme löysimme kuitenkin yhden Pride-tapahtuman; Drag Impro. Suuntasimme DTM:aan, johon jäimme bilettämään vielä esityksen jälkeen. Me nauroimme, joimme ja tanssimme. Jonkun kappaleen aikana Hymy kysyi yllättäen, että saako mua pussata. Sen kummemmin miettimättä pidemmälle, vastasin myöntävästi ja sitähän se sitten oli loppu ilta. Yhtä pussailua!
Teksti & Kuva: Anni Halen