Katri Haapanen: "Piuhat poikki" : miehen sterilisaatio.
Minun mielestäni jokaisen lapsen oikeus on saada huomiota. Jos lapsi ei saa tarpeeksi huomiota sen näkee heti käyttäytymisessä. Siitä alkaa monesti kapina. Pojallamme ei ole uhmaa. Hän on herkkä pieni poika, joka on luonteeltaan todella kiltti. Olen tehnyt töitä 3-4 kertaa viikossa ja huomaan heti pojastani, kun äiti on ollut liikaa töissä. Tämä harvoin tulee takaisin huonona käytöksenä. Yleensä sen huomaa, kun poika on minussa kiinni yöllä ja päivällä. Se minulle kuitenkin sopii, koska rakastan läheisyyttä. Poikamme tarvitsee todella paljon huomiota ja rakastan leikkiä hänen kanssaan. Sasu on täysin samanlainen. Lattialeikit vaihtuivat pyöräilyyn, jalkapalloon, miekkailuun ja supersankari leikkeihin. Tämä on ihanaa aikaa. Monesti mietin sopisiko meille tähän edes pieni vauva? Miten paljon se olisi pojalta pois?
Lasta pitää ymmärtää. Lapsi on herkkä ja aistii enemmän kuin me aikuiset. Välillä voisi jopa ajatella, että lapsien herkkyys aistia asioita tekee myös heistä toisinaan meitä aikuisia viisaampia.
Kiintymysvanhemmuus ja vapaa kasvatus sekoitetaan monesti toisiinsa. Siksi seuraavaksi haluankin avata niiden erot ja kehoitan myös muita vanhempia kiintymysvanhemmuuteen.
Ihminen vaatii ymmärrystä, mutta sitä harvoin saa. Tarvitsemme lisää empatiakykyä, jotta voisimme samaistua. Monesti samaistuminen lisää automaattisesti ymmärryksen määrää. Harjoitan jatkuvasti omaani, että voin kehittyä paremmaksi ihmiseksi.
Teen tuote-esittelyjä ruokakaupassa ja kiinnitän tiettyihin asioihin paljon huomiota. Yksi mitä aina toivon on lisää rakkautta ja ymmärrystä ihmisten välille. Onko ihmisten tarpeellista huutaa kumppaneilleen ja lapsilleen niin paljon? Voisiko heidän ongelmiinsa olla ratkaisu jossain muussa, kuin huutamisessa? Surullisen usein kuulen, kun lapsille huudetaan miten tyhmiä ja huonoja he ovat.... Sitten mietimme miksi ihmiset ovat niin rikkinäisiä...
Omalle lapselle aina kerron miten ihmeellinen hän on ja miten hänellä on mahdollisuus tehdä mitä vain. Meillä puhutaan paljon tunteista ja harjoittelemme myös niiden käyttöä. Saa itkeä ja tunteisiin saa aina tukea. Puhumme paljon mikä on oikein ja mikä on väärin. Kosketamme, pussaamme ja kerromme miten rakastamme.
Minulle nämä asiat ovat kaikki kaikessa! Jos meitä olisi neljä voisinko antaa itsestäni kaikille tarvittavaa panosta vai olisinko liian väsynyt ja sitä kautta myös kireä? Olisinko sitten yksi heistä, jotka vain huutavat ruokakaupassa?